sunnuntai, 15. marraskuu 2009

Tästä taudista ei päästykään ihan noin vain...

Nyt menee kyllä valituksen puolelle, pahoitteluni siitä. Eilen päivällä alkoi pelkkä hengittäminenkin koskea ja iltalypsyllä tuntui jo siltä että tukehdun siihen paikkaan. Haukoin henkeäni kuin kala kuivalla maalla. Lääkäriin oli sitten lähdettävä ja keuhkoputken tulehduksenhan ne siellä diagnosoivat. Antibiootteja ja nenäsuihketta ja kotiin lepäämään. Kuopuksellekin määrättiin korvatulehdukseen ja yskään lääkkeet. Sikalentsusta eivät sanoneet halaistua sanaa, eli pitänee olettaa ettei tämä ole sitä....

Illalla kun tulin lääkäristä kotiin ja kävin nukkumaan niin nukuin sitten samantien 14 tuntia yhtä soittoa. Aamupäivällä otin lääkkeeni ja katselin hetken telkkaria ja nukahdin taas. Siitäpä se sitten alkoi olo kohentua. Rintaan ei ole enää koskenut ja hengittäminenkin sujuu ihan normaalisti. Hieman on hutera olotila, mutta huomenna on varmaan jo ihan normaali vire päällä. Pikkumiehenkin kuume laski ja olo piristyi kun sai antibiootit. Hän oli ollut hyvin sanavalmiina lääkärillä käydessään, niinkuin nyt 4-vuotias on. Lääkäri oli kysynyt isältä reseptiä kirjoittaessaan että onko allergioita ja tähän oli heti poika tuumannut että ei, mutta äitillä on... ;)

Huomenna on tavoitteena päästä kouluun, tulee muuten ongelmia talsun kanssa, sillä sen tekoa on huomisen lukujärjestyksessä monta tuntia ja kaverini tuskin ilahtuu jos teko jää yksin hänelle.

 

Kerrankin vähäpuheinen ja hiljaisella äänellä varustettu

Kati

lauantai, 14. marraskuu 2009

Flunssaa...

Niinhän se flunssa sitten osui meidän pesueeseen. Pienin lapsista alkoi kuumeilla viikolla ja sairasti yskää lähes kolme päivää, nyt on onneksi jo lähes kunnossa. Itsellä hävisi ääni ja eilen sitten tulivat muut oireet. Sitä en edes ala arvailla onko tämä "sitä" vai tavallista kausi-influenssa, mutta oireet ovat ehkä normaalia voimakkaammat. Erityisesti rintaan ja kurkkuun koskee ajoittain tosi ikävästi.

Vanhin lapsistakin on sairaana. Toivottavasti menee ohi yhtä nopeasti kuin kuopuksella meni. Itsekin  toivon toipuvani tästä ennen maanantaita, ettei tarvitsisi olla koulusta pois tämän takia.

Töissäkin on melko tylsää, kun on ihan tukkoinen olo eikä jaksa normaaliin tapaan tehdä hommiaan. Pahimman luulisi kylläkin olevan nyt takanapäin, joten eikun eteenpäin!

perjantai, 13. marraskuu 2009

Uskomaton uutinen!

Perjantai 13. päivä pitäisi olla epäonnenpäivä jolloin kaikki menee pieleen ja tapahtuu vain keljuja asioita. Näin ei ainakaan tänään ollut, töissä kaikki sujui kuten pitikin ja iltapäivällä sain todella erikoisen uutisen, kun koulukaverini soitti.

Hän oli juuri lukenut sähköpostinsa, jossa kerrottiin hänen saaneen stipendin meidän koulutusohjelmastamme. Samassa viestissä oli lueteltu myös muut opiskelijat jotka olivat saaneet samaisen stipendin ja minun nimeni oli ollut myös listalla. Olin tietenkin pihalla kuin lumiukko, sillä olin katsonut sähköpostini aamulla, eikä siellä todellakaan ollut mitään stipendiviestiä... Niinhän sitä piti sännätä lähimmälle koneelle katsomaan sähköpostiviestit ja todellakin, minä olin saanut viestin ja stipendin! Olin aivan äimänä. En edes tiennyt että opintojen tässä vaiheessa voi saada stipendejä ja miten ihmeessä MINÄ sellaisen olen saanut.

Kyllä oli iloinen ja otettu olo koko loppuillan. Ja hieman kyllä huono omatuntokin, sillä mieleeni tuli heti muitakin opiskelijakavereita joille kyseinen osoitus olisi ollut tarpeen ja jotka ovat menestyneet opinnoissaan hyvin. 

Tämä kyllä kannustaa panostamaan opiskeluun tästä eteenkinpäin. Hymy

 

torstai, 5. marraskuu 2009

Ja on taas ollut aivan liiän pitkä tauko kirjoittamisessa....

Syksy vain jotenkin mennä hujahti ja talvi tekee tuloaan. Kaikki ovat varpaillaan sikainfluenssan takia ja itsekin tietenkin hermoilen lasten takia. Meillä ollaan onneksi perusterveitä ja normaalit flunssat ja muut pöpöt on selvitelty yleensä ihan kunnialla kotona sairastellen.

Viikonloppuna on tarkoitus matkata kaverin kanssa Helsinkiin Elma-messuille tekemään agrologikoulutusta tutummaksi pääkaupunkiseudun asukkaille. Reissaaminen onkin jäänyt tänä syksynä ja kesänä aika vähille, joten on mukavaa lähteä :).

Odotan erityisesti parin ystävän tapaamista, en ole nähnyt heitä pitkään aikaan ja on ihana nähdä ja kuulla heidän kuulumisiaan.

Nyt pakkaamaan....

sunnuntai, 9. elokuu 2009

Aaah! Lämmintä ja mukavaa.

Sateisten ja tylsien päivien jälkeen on aurinko hellinyt nyt kolme päivää meitä ja heti on mielikin paljon iloisempi. Muuttohommat odottavat aloittamista ja saavat vielä odottaakin ainakin huomiselle.... Sitten on pakko alkaa toimeen. Ensi viikolla pitää saada asunto siihen kuntoon, että voidaan lasten kanssa yöpyä siellä sunnuntaina ja ollaan sitten Kiteellä kun lapset aamulla aloittavat koulunkäynnin. Jännittää kyllä heidän puolestaan, etenkin Ilmarin joka aloittaa eskarin. Kaikki tulee olemaan aivan uutta ja nyt kun kaikki kaveritkin ovat uusia, on pienellä pojalla edessä melkoinen myllerrys.

Omat koulukuviot ovat vielä täydellisen avoinna. Katselin huokaillen uusia lukujärjestyksiä ja koitin pähkäillä kuinka saisin yhdistettyä työn ja opinnot ja tietenkin sen omankin elämän.... Vaihtoehtoja tietenkin on, siirrynkö aikuisryhmään? Ilmoittaudunko poissaolevaksi koko ensi lukuvuodeksi ja menen seuraavana syksynä nollakasien ryhmään? Vai koitanko vain jotenkin suorittaa kurssini työn ohessa, silläkin uhalla etten pysty käymään tunneilla kovinkaan paljoa...?

Ehkä palaset vielä loksahtavat kohdalleen ja asiat selviävät. Haluaisin todella keskittyä opintoihini, mutta töissä pitää käydä tai kuollaan nälkään Otsan rypistys.

Tämä viikonloppu on ollut erilainen, olen ollut kotosalla ihan yksinäni. Töissä käyn tietenkin, mutta lapsetkin ovat mummolassa koko viikonlopun joten on ihanan rauhallista eikä tarvitse murehtia ruoka- ynnämuista jutuista. Lila tuli vielä seurakseni eilen illalla ja vietimme oikein mukavaa iltaa saunoen ja syödenHymy.

 

Nyt painelen pihanurmen kimppuun, muuten sen joutuu kohta taltuttamaan niittokoneella...

 

 

  • Välähdyksiä






     



    Sangen Metka matkalla kohti uusia seikkailuja


     



    Riikolan Mieletön Melinda kevättunnelmissa




    Suomen kesä - mansikoita odotellessa



    Ahkera



    Konevoimaa

  • Musiikki koskettaa

    ----------------------------------


    Hiljaisuus (Irina)


     


    Mä kuulen eteisestä askeleet,


    sä viereen kaadut, tilaa siihen teet.


    Et sano sanaakaan,


    tuijotat mun niskaa vaan,


    samalla kun mä, leikin nukkuvaa.


     


    Liian usein kaipaan niitä hetkiä,


    et saisin yksin nukahtaa ja herätä.


    Ei tarvis jännittää,


    ja sisintänsä selvittää,


    kun ei sitä ymmärrä.. itsekkään.


     


    hmm...


    Mä tiedän, sun on vaikee ymmärtää.


    Haluan sun lähelle mutten että kosket.


    Ja voi, kun se riittäisi sullekin,


    niin tää kaikki vois jatkuu paljon helpommin.


     


    Mulle tämä syvä hiljaisuus,


    on parempi kuin huono valhe uus.


    En voi sanoo suoraakaan,


    et 'joo, edelleen ahdistaa',


    kun me sitä jäätäis sitten kelaamaan.


     


    Ja joo,


    Mä tiedän, sun on vaikee ymmärtää.


    Haluan sun lähelle mutten että kosket.


    Ja voi, kun se riittäisi sullekin,


    niin tää kaikki vois jatkuu niin kuin ennenkin.


     


    Oo yeaa...


    Mut hei, ei tää oo helppoo mullekaan.


    Mä en vaan pysty sanomaan,


    mikä mieltä painaa.


    Joo.. ja mä tiedän, ettet jaksa kovinkaan kauaa.


    Tää hiljaisuus taitaa meidät tappaa.


     


    mm... tää hiljaisuus taitaa meidät tappaa...


    ---------------------------------------------------


    Hölmö Rakkaus (Scandinavian Music Group)

    Miehellä on kaikkea hyvät naiset ja rahaa
    ihmiset puhuu siitä mielellään pahaa
    se on kaunis mies
    sillä on usvainen pää
    ja kun sitä aamuisin särkee se sänkyyn jää

    Muistatko miltä tuntuu
    juopua kesäyönä
    hölmöstä rakkaudesta
    kastella jalat heinikossa
    tanssittaa tyttöä laiturilla
    siellä missä kaislat kumartaa

    Naisella on kaikkea hyvät miehet ja rahaa
    se toisinaan unohtuu vaikkei se tarkoita pahaa
    se lenkkeilee
    sillä on terävä pää
    ja kun se sydämen särkee
    se sänkyyn jää

    Muistatko miltä tuntuu
    juopua kesäyönä
    hölmöstä rakkaudesta
    kastella jalat heinikossa
    suudella poikaa aidan takana
    siellä missä nokkoset lakastuu

    Housun napit avataan, kaadutaan
    eikä nousta milloinkaan

    Muistatko miltä tuntu
    juopua kesäyönä
    hölmöstä rakkaudesta
    kastella jalat heinikossa
    suudella poikaa aidan takana
    siellä missä nokkoset lakastuu

    Muistatko miltä tuntuu
    juopua kesäyönä
    hölmöstä rakkaudesta
    muistatko miltä tuntuu
    kastella jalat heinikossa
    suudella poikaa aidan takana
    siellä missä nokkoset lakastuu...

     

  • Kasvatteja


    FI MVA Riikolan Pelimies



    Riikolan Mieletön Melinda



    EST, LTU, LT MVA Riikolan Ulvova Mylläri



    Riikolan Hlpeä Hidalgo



    FI & S KVA FI KVA-M Manta



    FI & S KVA FI KVA-M  Mette



    Riikolan Assiassistentti


     

  • Henkilötiedot

    Täällä voi seurata Riikolan poppoon elämää ja kuulumisia. Kirjoittaja on 31-vuotias agrologi-opiskelija jonka vapaa-aika kuluu lasten ja eläinten parissa.